Turpeen kysyntä 2020
Energia- ja ymparistoturpeen kysynta ja tarjonta vuoteen 2020 mennessa
Esitysaineisto 18.4.2012
Päivitetty tiedote 23.4.2012:
Puu
ja turve voivat korvata 15 terawattituntia tuontienergiaa vuoteen 2020 mennessä
Vaikka metsähakkeen käyttö nykyisestään kaksinkertaistuisi noin 30 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä kansallisten uusiutuvan energian tavoitteiden mukaisesti, säilyisi energiaturpeen tarve nykytasolla eli 23 terawattitunnin tasolla, toteaa VTT:n vastavalmistunut selvitys.
Selvityksen mukaan kotimaisten polttoaineiden kokonaiskysyntä voi kasvaa tuontipolttoaineita korvaavien puuta ja turvetta käyttävien energialaitosinvestointien sekä puuta tarvitsevien biopolttonestelaitosten ansiosta. Suomeen rakennetaan tai on suunnitteilla tällä vuosikymmenellä lukuisia uusia kotimaisiin polttoaineisiin perustuvia voima- ja lämpölaitoksia, joilla voidaan korvata tuontipolttoaineiden käyttöä.
Turveteollisuusliiton arvion mukaan kotimaisten polttoaineiden lisääntyvä käyttö tuo maahan tuhansia uusia työpaikkoja, parantaa kauppatasetta sadoilla miljoonilla euroilla sekä vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta. Tällä hetkellä noin 70 % Suomessa käytetystä energiasta tuodaan ulkomailta niin, että maasta karkaa valuttaa ulkomaille vuosittain yli neljällä miljardilla eurolla.
Lupatilanne puolittamassa energiaturpeen tuotannon -
tilalle tuontipolttoaineita
Energiaturpeen tuotantopinta-ala oli vuonna 2010 lähes 59000 hehtaaria, mikä on runsaat puoli prosenttia maamme suo- ja turvemaa-alasta. Vuonna 2020 energiaturpeen tuotantopinta-alaa tarvitaan VTT:n selvityksen mukaan lähes saman verran.
2010-luvulla nykyisistä energiaturpeen tuotantoalueista poistuu käytöstä turpeen loppumisen myötä yli puolet eli 34000 hehtaaria. Poistuman tilalle on selvityksen mukaan saatava vastaavan kokoiset alueet eli runsaat 3000 hehtaaria vuodessa.
Viime vuosina uusille turvetuotantoalueille myönnettyjen ympäristölupien määrä on vähentynyt noin kolmannekseen aiempien vuosien tasosta eli lupia on saatu runsaan 1000 hehtaarin verran vuodessa. Mikäli tilanne säilyy samana koko 2010-luvun, turpeen tuotanto lähes puolittuu13 terawattituntiin. Turpeen sijasta käytetään tällöin tuontipolttoaineita.
Ympäristö- ja kasvuturpeiden käyttö kasvaa
Lannan imeytykseen kuivikkeena käytettävien ympäristöturpeiden sekä kasvuturpeiden käyttö kasvaa tasaisesti. Vuonna 2010 näitä tuotteita tuotettiin vajaan 6000 hehtaarin alueelta. Vuonna 2020 ympäristö- ja kasvuturpeiden tuotantoon arvioidaan tarvittavan tuotantoalaa runsaat 10000 hehtaaria.
Turveteollisuusliiton tilaaman selvityksen aineisto koottiin VTT:n tietokantojen, toimeksiantajana toimineen Turveteollisuusliiton sekä energiantuottajien ja polttoainetoimittajien lähtötietojen perusteella. Kyseessä on vuonna 2005 aloitettujen selvitysten 3. päivitys.
Turpeen tuotanto ja käyttö
Yhteenveto selvityksistä
Klikkaa tästä: VTT:n tiedotteita 2550 !
Tiivistelmä
Selvitys on tehty VTT:ssä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilauksesta. Raportissa esitetään yhteenveto turpeen tuotantoon ja käyttöön liittyneistä selvityksistä. Työ palvelee kansallista suo- ja turvemaiden strategiatyötä.
Selvityksen tärkeimmät asiakokonaisuudet ovat:
- Suomen energiaturvevarat ovat merkittävät. GTK:n arvion mukaa potentiaalinen teknisesti käyttökelpoinen laskennallinen tuorvetuotantoon soveltuva pinta-ala on runsaat 1,2 miljoonaa hehtaaria ja sisältää 12 800 TWh energiaa.
- Turve on luokiteltu Suomessa hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi, mutta IPCC luokittelee turpeen omaksi polttoaineluokakseen ("turve"). Turpeen polton hiilidioksidipäästöt sisällytetään kansallisiin päästöihin.
- Turpeen energiakäyttö on tärkeä osa Suomen energiantuotantoa. TUrpeen käyttö viime vuosina on ollut 20 - 29 terawattituntia (TWh), joka on 6 - 7% Suomen primäärienergiantuotannosta.
- Turvetta käytetään paljon myös kasvu- ja ympäristöturpeena (2,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa).
- TUrpen kokonaistuotantoala vuonna 2009 oli 63 000 hehtaaria - noin 1% Suomen suo- ja turvemaa-alasta.
- VTT:n arvion mukaan turpeen vuotuinen energiakäyttö kasvaa vuoteen 2020 mennessä 28 - 29 TWh:iin. VTT arvioi kasvu- ja ympäristöturpeen käytön lähes kaksinkertaistuva 4,5 miljoonaan kuutiometriin.
- Uutta turpeen tuotantopinta-alaa tarvitaan VTT:n arvion mukaan vuoteen 2020 mennessä energiakäyttöön 50 000 ha ja muuhun turpeen tuotantoon 8 000 ha.
- Turpeen tuotanto on luvanvaraista; tuotannon avaamiseen tarvitaan ympäristölupa.
- Turpeen energiakäyttö aiheuttaa kivihiilen luokkaa olevan kasvihuonevaikutuksen sadan vuoden tarkastelujaksolla. Turpeen kasvihuonevaikutusta voidaan vähentää merkittävästi suuntaamalla turpeen tuotanto runsaspäästöiseille metsäojitusalueille ja maatalouskäytössä oleville tai olleille turvemaille.
- Valtakunnallisesti turvetuotannon vesistökuormitusosuus on alle 1%. Turpeen tuotannon ominaistyppikuormitus on luonnonhuuhtouman luokkaa, ja ominaisfosfori- ja kiintoaineominaiskuormitus ovat pienempiä kuin metsätaloudessa.
- Melu- ja pölypäästöt voidaan pitää hallinnassa turpeen tuotantotekniikoilla.
- Turpeen energiakäytöllä on monia etuja: kotimaisuus, huoltovarmuuden ja työllisyyden parantuminen ja muiden biopolttoaineiden käytön mahdollistuminen.
Turpeen tuotanto ja käyttö työllistävät. Kokonaistyöllisyysvaikutus on noin 12 350 henkilötyövuotta, kun välilliset työllisyysvaikutukset on huomioitu.
Turvetuotannon ympäristöluvat
TKK Talousoikeuden tekemä selvitys ympäristölupajärjestelmän toimivuudesta ja kehittämiskohteista
turveraportti_TKK_Talousoikeus.pdf 643.09 KB
Turvetuotannon pöly- ja meluvaikutukset; raportti kesän 2007 seurantamittauksista Suonenjoen Isonevalla
Tästä löydät joulukuussa 2007 valmistuneen raportin turvetuotannon pöly- ja meluvaikutuksista Suonenjoen Isonevalla. Tutkimuksen toteutuksesta ja raportoinnista on vastannut kuopiolainen Symo Oy. Turvetuotantokoneiden_liikkeiden_ja_ polypitoisuuksien_seuranta_Isonevalla_2007_loppuraportti.pdf 6.50 MB
Turvetuotannon pöly- ja meluvaikutukset, kirjallisuuskatsaus
Turvetuotannon pöly- ja melupäästöistä sekä vaikutuksista ilman laatuun on 16.5.2007 ilmestynyt kirjallisuustutkimukseen pohjautuva raportti, joka löytyy kokonaisuudessaan oheisesta linkistä.
poly_melu_ja_ilmanlaatu_turvetuotannossa.pdf 6.02 MB
Turpeen energiakäytön asema Suomen energiajärjestelmässä
Kauppa- ja teollisuusministeriö on toimeksi antanut ja rahoittanut selvityksen teon. Tavoitteena oli koota yhteen nykyinen tietämys energiaturpeen tuotannosta ja käytöstä sekä turpeen merkityksestä Suomen energiajärjestelmässä. Selvityksessä tarkastellaan energiaturpeen tuotannon ja käytön kehittymistä, nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä ja näihin vaikuttaneita ja vaikuttavia tekijöitä.
Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä
VTT_energia_ja_ymparistoturpeet_kysyntä_2020.pdf 202.92 KB
Kauppa- ja teollisuusministeriö:
Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa päästökauppatilanteessa
http://www.ktm.fi/files/15721/q210-002B.pdf
Kauppa- ja teollisuusministeriö:
Sateisen turvetuotantokesän 2004 vaikutus energiaturpeen ja käyttöön
Energia ja Suomen kilpailukyky
Energia-alan toimialaraportti Suomi maailmantaloudessa -selvitykseen
Valtioneuvoston kanslia käynnisti pääministeri Vanhasen aloitteesta tammikuussa 2004 "Suomi maailmantaloudessa" -selvityksen, jonka loppuraportti luovutettiin pääministerille saman vuoden marraskuussa. Selvitykseen liittyen eri toimialat kävivät keskenään toimialakohtaista vuoropuhelua.
Energiatoimialan vuoropuhelua käytiin hyvässä yhteisymmärryksessä alan työmarkkinajärjestöjen, Energia-alan Keskusliitto ry:n, Elinkeinoelämän Keskusliiton, SAK:n, Sähköliiton, Toimihenkilöunionin, Suomen Konepäällystöliiton ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelukunnan kesken. Vuoropuhelun tulokset koottiin syksyllä 2004 julkistettuun raporttiin "Energia ja Suomen kilpailukyky".
Energia ja Suomen kilpailukyky
