Turvepäivän 21.10.2009 seminaarialustukset
Kotimaista energiaa tuontipolttoaineiden tilalle
Turpeen kansantalousvaikutus 500 miljoonaa euroa vuodessa Suomessa tarvitaan turveteollisuuden käyttöön kysynnän tyydyttämiseksi uutta tuotantoalaa noin 60 000 hehtaaria ensi vuosikymmenen aikana, ilmenee VTT:n tuoreesta selvityksestä.
Energiaturpeen käytön arvioidaan vuonna 2020 olevan Suomessa runsaat 28 terawattituntia (TWh). Tämä on samaa suuruusluokkaa kuin mitä turvetta enimmillään on Suomessa käytetty 2000-luvulla. Vuonna 2020 tarvittavaksi energiaturpeen tuotantopinta-alaksi arvioidaan 70 450 hehtaaria (ha), kun tuotannossa nyt on vajaat 60 000 ha. Tästä tuotantopinta-alasta uutta tuotantopinta-alaa on 50 000 ha.
Selvityksessä on oletettu metsähakkeen käytön kasvavan samanaikaisesti noin kolminkertaiseksi 21 TWh:iin kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaan. Kotimaisten polttoaineiden käytön kasvun perustana on uusien voimalaitosten käyttöönotto.
Kasvuturpeita ja ympäristöturpeita esim. karjatalouden kuivikkeiksi tuotetaan nykyisin noin 5100 hehtaarin alalta. Ympäristöturpeen kysynnän kasvu johtaa tuotantoalan tarpeen kaksinkertaistumiseen vuoteen 2020 mennessä 10 400 hehtaariin. Uutta turvealaa ympäristöturpeiden tuotantoon tarvitaan runsaat 8300 hehtaaria.
Soiden ja turvemaiden pinta-ala on 9,5 miljoonaa hehtaaria. Turveteollisuuden käytössä on suoalasta alle yksi prosentti.
Turpeesta työtä yli 12 000 henkilötyövuotta
Suomalainen turveteollisuus työllistää 12 350 henkilötyövuoden verran tarjoten työpaikkoja erityisesti haja-asutusalueille. VTT:n selvityksen mukaan turvealan suora työllisyysvaikutus on noin 4200 henkilötyövuotta (htv) ja välillinen työllistävyys 5200 htv. Lisäksi turveteollisuuden ja siihen liittyvien palveluiden aikaansaama kulutuksen välillinen työllisyysvaikutus on 3000 htv.
Turveteollisuuden aiheuttama positiivinen kassavirta Suomen kansantaloudessa on VTT:n mukaan yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä energiaturpeen osuus on vajaat 90 prosenttia. Mikäli energiaturpeen sijasta käytettäisiin ulkomailta tuotua kivihiiltä, kansantaloutta ylläpitävä kassavirta energiaturpeen osalta kutistuisi olemattomaksi polttoainemaksujen valuessa ulkomaille.
Turpeen osuus Suomen energiantuotannosta on 6-7 prosenttia, mikä vastaa noin kahta miljoonaa tonnia öljyä. Suomessa käytetystä energiasta 70 prosenttia tuodaan ulkomailta. Kotimaisesta energiasta turpeen osuus on noin viidennes.
Kesän turvetuotanto vastasi pitkän ajan keskiarvoa
Turveteollisuusliiton keräämien tietojen mukaan turvetta tuotettiin viime kesänä kaikkiaan noin 29 miljoonaa kuutiometriä koko Suomessa. Tuotanto vastasi pitkän ajan keskiarvoa. Tuotannon kokonaistavoitteeseen, 33,6 miljoonaan kuutiometriin, ei kuitenkaan ylletty. Energiaturvetta kaikki yritykset tuottivat yhteensä arviolta 25,2 terawattituntia ja kasvu- ja ympäristöturpeita noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä.
Tiedot esiteltiin 21. lokakuuta Helsingissä Turveteollisuusliiton Turvepäivässä.
Lisätietoja:- Turveteollisuusliitto ry, toimitusjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050-4064 836
Kumpula-Natri: Seminaarin avauspuheenvuoro
Helynen: Turpeen ja tuotantopinta-alojen tarve 2020 (päivitetty 19.11.2009
Flyktman: Turpeen kansantalousvaikutukset (päivitetty 16.11.2009)
Vuola: Kaasulaitosesittely Vaasa, Energiaturve ensi vuosikymmenellä
Kouhio: Turpeen merkitys paikallisessa energiantuotannossa
Jauhiainen: Turpeen turvavarastoinnin kehittyminen lain voimaantulon jälkeen
Siikavirta: Turpeen huoltovarmuuteen liittyvien säädösten kehittäminen
Lahtinen: Turpeen huoltovarmuuteen liittyväsäädösasioita koskeva tutkimus
Mutka: Uusi kiinteiden polttoaineiden kehittämisohjelma käynnistymässä
Nyberg: Turveteollisuuden imago tänään ja huomenna
Makkonen: Viestintä ongelmatilanteissa
